Utsjoella kaikkien uusien monitoimitalojen lämmitysratkaisuksi valikoitui maalämpö. Ivalon uusi koulu- ja kulttuurikeskus Kaarre on kaukolämmön piirissä, samoin suurin osa Inarin kirkonkylän koulun väliaikaisista lisätiloista.
Nuorgamin uuden monitoimitalon ulkoseinää rientävät riekot, porot, naalit, ketut, sopulit ja jänis. Kuluneen kesän aikana urakoitsijat ovat päässeet rakentamaan pihaa, joka vielä rakennuksen käyttöönoton aikaan oli lumen alla.
Kaikilla Utsjoen koululaisilla on nyt uudet toimitilat. Samoissa tiloissa viihtyy myös varhaiskasvatuksen väki niin Nuorgamissa, Utsjoella kuin Karigasniemessäkin. Utsjoen saamelaislukiossa on tänä lukuvuonna 31 opiskelijaa, mikä on enemmän kuin joitakin vuosia takaperin.
”Uudet toimitilat ovat vetovoimatekijä. Uusi asuntola kävi heti pieneksi ja jouduimme vuokraamaan asunnon asuntolakäyttöön”, rakennustarkastaja Markku Porsanger kertoo.
Vihreä rahoitus ohjaa kestävää rakentamista – energiankulutusta silti tarpeen hillitä
Uusissa kohteissa energiatehokkuus on huomioitu rakennuksia suunnitellessa. Akuutteja energiansäästötavoitteita ei toistaiseksi ole asetettu Utsjoella eikä Inarissa.
”Utsjoen kunta kuuluu Motivan Energiansäästösopimukseen piiriin, joten meillä on toki velvoite toimia sen mukaisesti. Olemme laatimassa tilapalvelun puolesta ohjeita sähkön säästämiseksi kunnan kiinteistöissä”, Porsanger sanoo.
Inarin kunnan koulujen osalta energiansäästötavoitteista päättää tarvittaessa koulurakentamisen ohjausryhmä.
”Olennaisinta on, kuitenkin, että tavoitteet on määritelty, kun on päätetty rakentamisesta ja sen rahoituksesta. Esimerkiksi Ivalon koulukeskus on niin sanottu vihreän rahoituksen investointi”, kertoo kiinteistöpäällikkö Jaakko Korppila.
Kuntarahoituksen vihreä rahoitus on suunnattu ilmasto- ja ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen. Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta se on hakijalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.
”Ivalon uuden koulukeskuksen myötä perusopetuksen ja lukion käytöstä poistuu yhteensä yli 10 000 kerrosneliötä: Ivalon ala-asteen päärakennus 3012 m² ja väistötila 343 m² purettiin kesällä. Lukiorakennus 3147 m² korjataan kansalaisopiston sekä nuoriso- ja vapaa-aikatoimen tiloiksi vuoden 2023 aikana ja yläasteen rakennus 3070 m² on kansalaisopiston käytössä elokuulle 2023 saakka. Yläasteen väistötila 515 m² poistuu käytöstä vuoden loppuun mennessä.”
Inarin kirkonkylällä monitoimitalo puretaan tämän lukuvuoden aikana ja nykyinen koulurakennus ensi vuonna. Lisätilat A ja B siirtyvät varhaiskasvatuksen käyttöön ja lisätila C poistuu käytöstä uuden koulun valmistuttua arviolta elokuussa 2024.
Utsjoella kunnanhallitus on perustanut työryhmän, joka miettii, mitä koulujen käytöstä poistuneille rakennuksille tehdään.
”Työryhmä arvioi, mitä kannattaa purkaa, mitä myydä tai jättää kylmilleen. Karigasniemessä osa vanhasta koulusta on kunnostettu, jotta saatiin riittävästi luokkatiloja. Kyläläisille toivotaan harrastustiloja, mutta niille ei ole löytynyt maksajaa, joten asia on kesken. Nuorgamissa osa tiloista laitetaan luultavasti kylmäksi, mutta siitä ei ole vielä tehty päätöstä. Vanha liikuntatila on edelleenkäytössä ja osa tiloista on muutettu asunnoiksi”, kertoo Porsanger.
Sevettijärven koulun energiaremontti siirtyy
Sevettijärven koululle kuluvalle vuodelle suunniteltu energiaremontti siirtyy maalämpöpumppujen toimitusvaikeuksista johtuen.
”Tarvitsemme sinne teholuokaltaan aika suuren pumpun ja sellaista joudumme nyt odottamaan”, Inarin Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Sampo Kirjarinta harmittelee.
Toimenpidelupa keruuputkistolle on kuitenkin jo jätetty.
”Heti kun saamme luvan, upotamme keruuputket järveen ja teemme tarvittavat maatyöt valmiiksi. Siinä vaiheessa, kun saamme pumpun, kaksi pihapiirin rakennuksista saadaan heti maalämmön piiriin ja voimme alkaa rakentaa lämpöverkkoa koulun päärakennukseen.”
Maalämpö ei automaattisesti sovellu kaikkiin kohteisiin.
”Joissakin paikoissa kallion päällä on niin paljon pehmeää ainesta, ettei poraaminen ole mahdollista tai se on erittäin haastavaa. Sevettijärven koulun lähellä on vedenottamo ja tiedossamme oli, että pohjavesialueen raja menee keskellä järveä. Tässä kohteessa keruuputkisto ei onneksi ulotu pohjavesialueelle, joten luotamme luvan saamiseen.”
Tämä artikkeli on julkaistu Inergiset -lehdessä 3 / 2022: https://www.inergia.fi/wp-content/uploads/2022/09/LINKIT_Inergiset_3_2022.pdf
Viimeisimmät kommentit