Tunturiverkko tiedottaa (julkaistu 18.10.2022, päivitetty 5.1.2024)
Sähköä ei voi varastoida, joten sitä on joka hetkellä tuotettava ja kulutettava yhtä paljon. Sähköpula tarkoittaa tilannetta, jossa sähköä käytetään enemmän kuin sitä tuotetaan.
Tunturiverkolla ja kantaverkkoyhtiö Fingridillä on sähköpulan varalle suunnitelmat ja toimintaa harjoitellaan. Sähköpulan sattuessa tilanne on sähköalan ammattilaisten hallinnassa.
Suomen sähköjärjestelmässä kiertävät sähkökatkot ovat viimeinen keino estää sähköpula ja koko sähköjärjestelmän kaatuminen. Paras keino välttää sähköpula ja siitä seuraavat kiertävät sähkökatkot, on täällä pohjoisessakin säästää sähköä ja ajoittaa mahdollisuuksien mukaan sähkönkäyttöä siten, että aamu- (klo 7–10) ja iltapiikkiä (klo 16–20) vältetään. Pienilläkin sähkönsäästötoimenpiteillä on vaikutusta, kun suuri määrä ihmisiä osallistuu.
Jos sähkökatkoja joudutaan kaikista muista toimenpiteistä huolimatta toteuttamaan, niin katkot kestävät kerrallaan noin kaksi tuntia ja niitä kierrätetään asiakkaiden välillä. Sähkökatkoille ei ole pakkasrajaa, mutta kylmilläkään keleillä kahden tunnin katko ei aiheuta kiinteistöille vaaraa eikä pakastimet sula. Hallituilla kiertävillä katkoilla pyritään välttämään koko Suomen laajuinen mahdollisesti pitkäkestoinen sähköjen katkeaminen. Sähköpulatilanne voi olla myös toistuva.
Sähköpulan riskiä kasvattaa pitkäkestoinen kylmä ja tuuleton pakkasjakso sekä häiriöt sähkön tuotannossa tai siirrossa. Sähköntarve on yleensä suurimmillaan arkiaamuina klo 7–10 ja alkuiltaisin klo 16–18. Fingridillä on sähköpulan osalta kolmiportainen asteikko, joka ohjaa toimintaa.
Kuva 1 siirtymä kiristyvän tehotilanteen kautta sähköpulaan
Kuva 2 Sähköpulan nopea ja yllättävä syntyminen
Sähköpulasta tiedottaminen, Kuka kertoo minulle, milloin sähköt katkotaan? Kuinka aikaisin saan tietää katkosta?
Kun sähköpulan riski tiedetään ennalta, siitä uutisoidaan ja tiedotetaan laajasti. Jos sähköpulatilanne syntyy yllättäen, esimerkiksi vian vuoksi, ei siitä aina ole mahdollista tiedottaa etukäteen. Ennakkotiedottamiseen pyritään aina, kun se on mahdollista. Alkaneista kiertävistä sähkökatkoista lähetetään asiakkaille tekstiviestit/sähköpostit Tunturiverkon häiriöviestintäjärjestelmän kautta.
Reaaliaikaisen sähköverkon tilanteen näkee myös Tunturiverkon häiriökartalta tai valtakunnallisesti osoitteessa https://sahkokatkokartta.fi/
Miten todennäköinen sähköpula on?
Sähköpulatilanne voi syntyä usealla eri tavalla, kuten pitkäkestoisen kylmän pakkasjakson, voimalaitoksen tai sähkön siirtoyhteyden vikaantumisen tai näiden yhdistelmän seurauksena.
Sähköpula ajoittuu todennäköisimmin kovimpiin kulutuspiikkeihin. Sähköntarve on yleensä suurimmillaan arkiaamuina klo 7–10 ja alkuiltaisin klo 16–20. Sähköpulan riskiä laskee leuto ja tuulinen talvi sekä sähkön käytön väheneminen teollisuudessa ja kotitalouksissa.
Miten voin omilla toimillani helpottaa tilannetta?
Sähköpulan syntymiseen voi vaikuttaa vähentämällä sähkönkäyttöä. Erityisen tärkeää on vähentää sähkönkäyttöä sellaisina ajankohtina, kun on ennakkoon tiedotettu kohonneesta sähköpulan mahdollisuudesta. Sähkönkulutus on suurimmillaan yleensä arkiaamuina klo 7–10 ja alkuiltaisin klo 16–20. Sähkönkäyttöä kannattaa pyrkiä siirtämään muihin ajankohtiin.
Sähkönsäästövinkkejä tarjoaa mm. Motiva sekä Astetta Alemmas -kampanja
https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/energiansaasto_on_varautumista
https://www.astettaalemmas.fi/
Miten varaudun sähkökatkoihin ennakolta? Mitä minun pitää tehdä ennen katkoa?
Mieti jo etukäteen, miten toimit, jos sähköt ovat poikki kahden tunnin ajan.
Kun sähköpulan riski on tiedossa, siitä uutisoidaan ja tiedotetaan laajasti. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee tiedotteen Fingridin ilmoittaessa kiristyneestä tehotilanteesta. Myös Fingrid, paikalliset sähköverkkoyhtiöt, kuten Tunturiverkko, ja media tiedottavat sähköpulasta ja toimintaohjeista. Seuraa uutisia sekä kantaverkkoyhtiö Fingridin ja paikallisen sähköverkkoyhtiön viestintää ja sosiaalisen median kanavia.
Sähköt voivat katketa myös muista syistä kuin sähköpulan takia, esimerkiksi myrskyjen tai laitevikojen vuoksi. Tällaisissa tilanteissa sähkökatkot voivat olla huomattavasti pidempiä kuin sähköpulan aikana mahdollisesti toteutettavat sähkökatkot.
Varaa ja ylläpidä kotivaraa, jossa on ruokaa ja juotavaa. Yleisen ohjeen mukaan jokaisessa kodissa pitäisi olla valmius selvitä itsenäisesti häiriötilanteen sattuessa ainakin 72 tuntia. Ohjeita varautumiseen saat mm. 72 tuntia -sivustolta: https://72tuntia.fi/
Varautumistietoa yhteisöille ja yrityksille: https://www.varmuudenvuoksi.fi
Pidä puhelimesi ja muut tietotekniset laitteesi ladattuina ja hanki muutamia varavirtalähteitä.
Mitä minun pitää tehdä katkon aikana?
Pysy rauhallisena. Tilanne on ammattilaisten hallinnassa.
Sammuta päälle jääneet sähkölaitteet, kuten liesi, kahvinkeitin ja sauna. Voit jättää esimerkiksi yhteen huoneeseen valot päälle, niin tiedät milloin sähköt palaavat.
Vältä jääkaapin ja pakastimen avaamista, etteivät elintarvikkeet ala lämmetä. Jääkaapin tai pakastimen sisältö ei mene pilalle kahdessa tunnissa, kun ovet pidetään kiinni.
Vältä ikkunoiden ja ulko-ovien aukipitämistä, ettei asunto ala kylmetä.
Mitä minun pitää tehdä katkon jälkeen?
Älä kytke kaikkia sähkölaitteita päälle heti sähköjen palattua. Sähköpulatilanne voi olla edelleen käynnissä, ja sähkökatkoja kierrätetään muilla sähkönkäyttäjillä. Sähkön säästäminen on muutenkin kannatettavaa.
Tarkista sähkölaitteet, ettei esimerkiksi liesi tai sauna jäänyt sähkökatkon alkaessa päälle.
Sähkökatkon aikana ja sen jälkeen on hyvä olla varovainen, kun laskee lämmintä vettä hanasta tai suihkusta. Katkon vuoksi veden lämpötila voi vaihdella ja hanoista voi tulla myös poikkeuksellisen kuumaa vettä.
Mikäli saat Tunturiverkolta viestin, että sähköt ovat palautuneet, mutta sähköt silti puuttuvat, soita viipymättä Tunturiverkon päivystäjälle numeroon 040 636 2988 (ei tekstiviestejä), jotta voimme aloittaa vianselvityksen.
Mitä jos en ole kotona sähkökatkon aikana enkä voi tarkastaa sähkölaitteita katkon jälkeen?
Aina kun poistuu kotoa tai vapaa-ajan asunnolta pidemmäksi ajaksi, on paikat hyvä jättää sellaiseen kuntoon, ettei lyhyestä sähkökatkosta ole haittaa. Sähköt voivat katketa myös muista syistä kuin sähköpulan takia, esimerkiksi myrskyjen tai laitevikojen vuoksi.
Mitä sähköpulatilanteessa tapahtuu?
Sähköpulan sattuessa tilanne on koko ajan ammattilaisten hallinnassa. Tunturiverkko on varautunut ennakkoon mahdolliseen sähkönjakelun rajoituksiin. Sähköpulan irtikytkentäsuunnitelmat on tehty ennakkoon, jotta kriittisemmät kohteet, kuten yhteiskunnan keskeiset toiminnot, eivät ensimmäisinä joutuisi olemaan ilman sähköä. Pitkittyneessä tilanteessa myös kriittiset kohteet voivat altistua kiertäville sähkökatkoille.
Fingrid välittää Tunturiverkolle tiedon irti kytkettävän sähkönkulutuksen määrästä. Tunturiverkko toteuttaa tämän jälkeen sähkönjakelun irtikytkennän kiertävinä sähkökatkoina omalla vastuualueellaan (Inari, Utsjoki ja Sodankylän Kakslauttanen). Tunturiverkko on yksi 77 verkkoyhtiöstä ja Fingrid jakaa irtikytkentämääräykset tasapuolisesti verkkoyhtiöille, joten Tunturiverkko osallistuu muiden verkkoyhtiöiden tavoin sähköjärjestelmän kaatumisen estämiseen. Sähköpulatilanteessa ensimmäiset kiertävät sähkökatkot alkavat 15 minuutin kuluessa.
Yksittäisen sähkökatkon pituus on noin kaksi tuntia. Katkoja voidaan joutua tekemään samalle alueella useammin kuin kerran, mutta kahden sähkökatkon välissä on aina useampi tunti aikaa.
Katkojen toteuttaminen aloitetaan vain ja ainoastaan Fingridin määräyksestä ja Tunturiverkko toimeenpanee kiertäviä sähkökatkoja siihen asti, kunnes Fingrid ilmoittaa sähköpulatilanteen päättyneen. Tunturiverkko ei tee päätöstä katkojen aloittamisesta tai niiden lopettamisesta.
Millaiset kohteet rajataan sähkökatkojen ulkopuolelle?
Ensivaiheessa katkojen ulkopuolelle rajataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset toiminnot, jotka on määritelty Tunturiverkon varautumissuunnitelman mukaisesti. Esimerkiksi kaukolämmön tuotanto ja talousveden jakelu pyritään turvaamaan kaikissa tilanteissa. Kriittisiä kohteita ei muuten julkaista, koska tietoa voidaan käyttää hyödyksi vahingoittamistarkoituksessa tai se voi muuten vaarantaa yhteiskunnan eri toimintojen turvallisuutta.
On mahdollista, että joitakin kriittisiä sähkönkäyttäjiä voi joutua irtikytkennän kohteiksi, sillä sähkökatkot joudutaan toteuttamaan laajoina ryhminä, joissa katkaistavia kiinteistöjä ei ole mahdollista valita yksilöllisesti. Lisäksi jos sähköpulan kesto on ajallisesti pitkä tai rajoituksen määrä on suuri voi tulla tarve laajentaa katkojen kohteeksi joutuvaa asiakasmäärää.
Osa kriittisistä toimijoista on varautunut omilla varavoimakoneilla, jotka käynnistyvät, jos sähköä ei ole saatavilla sähköverkosta.
Kuka korvaa, jos katko aiheuttaa minulle vahinkoja?
Sähköpulan takia tehtävistä katkoista ei makseta korvauksia, sillä kyse ei ole sähkömarkkinalain mukaisesta virheestä sähkönjakelussa.
Sähköpulan takia toteutettavien kiertävien sähkökatkojen ei lähtökohtaisesti tulisi aiheuttaa suoria vahinkoja, kuten rikkoa laitteita tai johtaa elintarvikkeiden pilaantumiseen. Kaikkien sähkönkäyttäjien tulee joka tapauksessa olla varautunut sähkökatkoihin esimerkiksi myrskyjen seurauksena.
Sähköjen katkeaminen ja päälle kytkeminen ei saa rikkoa sähkölaitteita, vaan sähkölaitteet on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne kestävät sähköverkosta normaalisti tulevat häiriöt. Mahdollisista laitevaurioista voi olla yhteydessä omaan kotivakuutusyhtiöön.
Lyhyen, muutaman tunnin sähkökatkon aikana jääkaappi ei ehdi lämmetä eikä pakastin ala sulaa, kunhan niiden ovia ei availe tarpeettomasti.
Sähkökatkojen aiheuttamista niin kutsutuista välillisistä vahingoista, kuten ansionmenetyksestä töiden keskeytyessä, ei pääsääntöisesti makseta vahingonkorvauksia.
Mikäli on aihetta epäillä, että sähkönjakelussa on ollut virhe, voimme helposti tarkistaa tilanteen kultakin sähkömittarilta. Vuositasolla korvattavia sähkönjakelun virheitä on ainoastaan 0–5 kpl. Virhe-epäilyistä pyydämme ilmoittamaan Inergian asiakaspalveluun ja liittämään mukaan mahdollisimman tarkan vikakuvauksen.
Mitä jos putket jäätyvät tai pakastin sulaa?
Sähköpulassa sähkökatko kestää kerrallaan noin kaksi tuntia, jonka jälkeen sähköt palautetaan katkojen jatkuessa muualla, siihen asti, kunnes sähköpulatilanne on ohi. Toimintatavalla pyritään estämään kiinteistöjen liiallinen jäähtyminen ja vaurioiden syntyminen (esim. putkien jäätyminen). Pakastin ei ala sulaa kahdessa tunnissa, ellei sen ovea availe tarpeettomasti.
Kaukolämpöverkossa pyritään pitämään vesi liikkeellä kaikissa tilanteissa, jolloin vesi kiertää kaikkialla putkistossa eikä jäähtymistä tai jäätymistä pääsisi tapahtumaan.
Saako katkosta muita korvauksia?
Sähkömarkkinalain perusteella asiakkaalla on oikeus vahingonkorvauksiin, jos sähkönjakelussa on virhe. Sähköpulatilanteeseen perustuvissa sähkökatkoissa kyse ei ole sähkönjakelussa olevasta virheestä, koska sähkökatko johtuu paikallisen sähköverkkoyhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisesta syystä.
Lisätietoja
Fingridin sähköpula-sivusto:
https://www.fingrid.fi/kantaverkko/tietoa-sahkopulasta
https://www.fingrid.fi/kantaverkko/tietoa-sahkopulasta/kysymyksia-ja-vastauksia
https://www.fingrid.fi/kantaverkko/tietoa-sahkopulasta/eri-toimijoiden-roolit-sahkopulatilanteessa/
Viimeisimmät kommentit