Pula paikallisista uusiutuvista polttoaineista johti Inergia-konsernin hiilijalanjäljen roimaan kasvuun viime vuonna. Turpeen ja öljyn käyttäminen kaukolämmön tuotannossa nosti konsernin päästöt lähes yksin yli edellisen päästöhuipun, joka oli vuonna 2020.
Vuosien 2018–2023 välillä vähäpäästöisin vuosi oli 2021, jolloin konsernissa siirryttiin ostamaan uusiutuvilla tuotettua ostosähköä, ja kaukolämpökeskuksissa riitti puupolttoaineita. Puuhakkeen saatavuushaasteet lisääntyivät merkittävästi vuonna 2022, jolloin Venäjän aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa ja puupolttoaineiden maahantuonti rajan yli Venäjältä Suomeen loppui. Tuontihakkeelle ei ole löytynyt tarpeeksi uusiutuvaa metsäpolttoainetta korvaajaksi Inarin hiljentyneen puukaupan takia, ja siksi turpeen käyttö lämmöntuotannossa on kääntänyt päästöt nousuun. Osasyynä päästöjen kasvuun on myös Ivalon kaukolämpökeskuksessa loppuvuonna 2023 tapahtunut laiterikko, jonka takia kaukolämpöä tuotettiin öljyllä muutaman viikon ajan.
Konsernin hiilijalanjälkeä on seurattu vuodesta 2018. Hiilijalanjälkilaskennassa on huomioitu seuraavat päästöt: konsernin kulkuneuvot, kaukolämmön ja sähkön tuotannon suorat päästöt, SF6-kaasut, ostoenergia sekä käyttö- että häviösähkön osalta, sekä jätevesilietteestä valmistetun kompostin päästöt, joihin tehtiin takautuvasti laskentatavan tarkennus tänä vuonna. Jäteveden käsittelyn päästöt pyritään lisäämään laskentaan lähivuosina.
Viimeisimmät kommentit