Kaukolämmön ominaispäästökerroin mahdollistaa eri yhtiöiden päästövertailun. Ominaispäästökerroin pysyy pienenä, kun lämpöä tehdään uusiutuvilla energiamuodoilla. Vastaavasti fossiiliset energialähteet lämmön tuotannossa nostavat kerrointa. Inergia Lämpö julkaisee omat ominaispäästökertoimensa osana matkaa kohti hiilineutraaliutta. Ominaispäästökertoimilla voidaan osoittaa, että toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on otettu vakavasti. Päästötavoitetaso on Energiateollisuus ry:n määrittelemä vuonna 2021.
Inergia Lämmön ominaispäästökerroin vaihtelee voimakkaasti käytettyjen lämmityspolttoaineiden mukaan. Pienin ominaispäästökerroin löytyy vuodelta 2021: 3 gCO2/kWh. Tuolloin 99 % lämmöstä tehtiin uusiutuvilla polttoaineilla. Suurin lukema 117 gCO2/kWh löytyy vastaavasti vuodelta 2023, jolloin metsäenergian saatavuushaasteiden takia lämpöä tehtiin fossiilisilla polttoaineilla (turve ja öljy) 31 %:ia. Suomalaisen kaukolämmön tuotannon ominaispäästökerroin oli viime vuonna n. 83 gCO2/kWh*).
Tuleva kehitys ja resurssien riittävyys
Inergia Lämpö Oy ostaa lämmityspolttoainetta ainoastaan laillisilta hakkuilta, suojeltujen alueiden ulkopuolelta ja edellyttää vapaaehtoisia vastuullisuussertifikaatteja (PEFC tai FSC) metsäenergian keskeisiltä toimittajilta, kuten Metsähallitukselta ja alueen yhteismetsiltä.
Inergia Lämpö pääsee uusiutuvia polttoaineita käyttäen 2040-luvulle nykyisillä lämpökeskuksilla eikä ennenaikaisille investoinneille ole tarvetta. Metsäenergia pysyy Inergia Lämmöllä edelleenkin vastuullisen kaukolämmön selkärankana, eivätkä muut näköpiirissä olevat teknologiat muuta sen roolia pääpolttoaineena. Tavoitteisiin pääseminen vaatii kuitenkin Pohjois-Lapin metsien kestävää käyttöä nyt ja tulevaisuudessa. Ensimmäisiä sähkökattiloita voisi olla parhaimmillaan toteutumassa muutaman vuoden sisään, mutta ne eivät korvaa lämmityspolttoaineiden tarvetta. Arktisessa toimintaympäristössä lämmityspumput tai geoterminen lämpö ovat tällä hetkellä liian haasteellisia käyttöönotettaviksi kohtuullisin kustannuksin, eikä alueella ole merkittäviä hukkalämmön lähteitä.
Suomen puurikkaimmassa kunnassa metsiä voidaan käyttää kestävästi myös energianlähteenä. Metsäenergian tarve on alle 5 %:n Inarin alueen vuotuisesta kestävästä korjuumäärästä, joten kaukolämpö on parhaimmillaan puhdasta paikallista energiaa. RED3-direktiivin kansallistus tulee voimaan astuessaan ohjaamaan metsien käyttöpainetta nuoriin ja keski-ikäisiin metsiin. Inarin kunnan pinta-alasta on suojeltu yli 72 %:ia.
*) Lähde: Energiateollisuuden tilastot: Kaukolampovuosi-2023_ennakkograafit.pptx (live.com)
Viimeisimmät kommentit