Inergia pitää huolen alueen arvokkaasta sähkö-, kaukolämpö-, vesi- ja viemäriverkostosta, jotta asukkaiden ja yritysten arki olisi mahdollisimman sujuvaa. Paljon jää vielä rakennusten omistajien huolehdittavaksi.
Mitä voi tehdä pitääkseen mahdollisimman hyvää huolta rakennuksesta, miettii moni hiljattain omaan kotiin sijoittanut ja yhtä lailla vuosikymmeniä samassa talossa asunut tai työskennellyt. Miten rakennuksen arvo säilyisi tai parhaimmassa tapauksessa kasvaisi vähän korkoakin?
”Rakennusta tulee ensinnäkin hoitaa säännöllisesti, samalla lailla kuin autoa”, rakennusinsinööri, AKK Harri Halonen vertaa.
Huoltokirja ajan tasalle siis ja jos huoltokirjaa ei ole, sellainen kannattaa hankkia.
Viat ja riskit selviävät kuntotarkastuksessa
Harri Halosen kasvot ovat tutut Ivalon koulukeskuksen työmaalla työskennelleille, sillä hän valvoi sen rakentamista. Nimi vähintään on tuttu monille kuntotarkastusraportteja tilanneille.
”Lähes kaikki kuntotarkastukset tilataan silloin, kun kiinteistöä myydään eteenpäin. Useimmiten ostaja ja myyjä maksavat kuntotarkastusraportin puoliksi, sillä molemmat osapuolet haluavat sen tehdä ja se on useimmiten rahoituspäätöksen edellytys.”
Kuntotarkastuksia kannattaisi Halosen mukaan tehdä myös asumisen aikana.
”Jos esimerkiksi kylpyhuone on tehty 90-luvulla tai sitä ennen, vesieristeet puuttuvat laatoituksen alta. Se voi johtaa isoihin vaurioihin, koska laattasauma ei pidä vettä. On mahdollista tilata märkätiloihin rajattu kuntotutkimus, jolloin saadaan selville, onko laatoituksen alla kosteutta.”
Kuntotutkimuksessa selvitetään vaurioiden syiden lisäksi myös niiden korjaustavat ja -laajuus sekä oikea ajankohta korjauksille.
Yleisimmät havainnot liittyvät tekniseen käyttöikään
Kuntotarkastajan huomio kiinnittyy yleensä teknisen käyttöiän päässä oleviin rakenteisiin.
”On hyvä tietää, mikä on rakenteiden tekninen käyttöikä ja milloin ne on tehty tai uusittu”, Harri Halonen sanoo.
Yleisimmät havainnot liittyvät märkätiloihin, vesikattorakenteisiin ja niiden läpivienteihin, yläpohjan tuuletukseen, käyttövesijärjestelmään, niin sanottuun valesokkeliin, betonilattian yläpuoliseen lämmöneristykseen ja LVI-tekniikkaan.
”1960-luvulla ja sitä ennen ei ollut kovia eristeitä, jolloin betonilattian yläpuolelle laitettiin pehmeä eriste. Betonilattian yläpuolelle tulee helposti kondenssipiste, mikä johtaa helposti lattiarakenteiden kosteus- ja mikrobiongelmiin. Käyttövesiputkiston käyttöikä on noin kolmekymmentä vuotta, joten jos sitä ei ole uusittu, joudun laittamaan siitä raporttiin merkinnän. Lämminvesivaraajan vaihtamista kannattaa harkita, jos se on yli 20 vuotta vanha.” Käyttövesijärjestelmää on helppo itsekin testata. ”Jos pääsulku ja kaikki vesipisteet ovat kiinni ja vesimittari pyörii, silloin on oletettavasti vuoto jossain.”
Tarkkana energiaremonteissa
Vanhoissa taloissa ikkunoiden uusimisten ja ilmanvaihtojärjestelmien remonttien kohdalla Harri Halonen suosittelee olemaan tarkkana.
”Energiaremontteja tehdessä moni uusii ikkunat, ovet tai asennuttaa ilmalämpöpumpun. Tässä yhteydessä tulee aina varmistaa, että korvausilmaa saadaan remontin jälkeen hallitusti ja oikeasta paikasta.”
Energiansäästösyistä joku saattaa tänä syksynä pohtia, laittaisiko osan talosta ihan kylmilleen. Tähänkin Halonen suhtautuu varauksella.
”Minusta on ehdottomasti pyydettävä rakennesuunnittelijaa tutkimaan, jotta ei tule tehtyä suuria vaurioita olemassa oleviin rakenteisiin.”
Ovien ja ikkunoiden tiivisteiden vaihtaminen säännöllisin väliajoin sen sijaan on paikallaan ja turvallisuussyistä ennen kuin ottaa käyttöön vanhan tulisijan on muistettava kutsua nuohooja vierailulle.
Tämä artikkeli on julkaistu Inergiset -lehdessä 3 / 2022: https://www.inergia.fi/wp-content/uploads/2022/09/LINKIT_Inergiset_3_2022.pdf
Viimeisimmät kommentit